Kokemuksia Digikameran hankinnasta ja käytöstä - 5Sisällysluettelo | |||||||||
|
|||||||||
5. Canon G1 ja 420EX salama5.1 YleistäEnsimmäinen ulkoisen salaman kokeiluni ei onnistunut. Kaveriltani lainaamani salama olikin mallia 540, joka ei valotuksen suhteen toimi yhteen G1:n kanssa vaan välähtää aina täydellä teholla eli on käyttökelvoton. Ostin salamalaitteen Canon 420EX. Sen välähdyspää kääntyy joka suuntaan. Tehokkaampi malli 550EX tuntui liian kalliilta. Välähdyspään kääntyminen joka suuntaan on välttämätöntä, jotta (mielestäni ensisijainen valaisutapa) epäsuora valaisu onnistuu myös pystykuvien yhteydessä. Pienemmät mallit ovat tässä suhteessa "kelvottomia". Myös 420EX:n hinta tuntui yllättävän kovalta ottaen huomioon, ettei siinä ole omaa mittakennoa eikä käsisäätöisen valotuksen vaatimia tehoaluevalintoja. 5.2 Ulkoinen salama käytössä420EX:n yleisvaikutelma on hyvä vaikka ihmetyttää mistä siinä maksetaan noin paljon - kun on hiukan "muovisen" oloinen wehje. Olen lukenut eri weppisaiteilta, etteivät muun merkkiset salamat toimi G1:n kanssa täysin yhteen ainakaan vielä (ks. 1.7). Jo ensimmäisten koekuvien perusteella saattoi havaita, että kaikki toimii hyvin. G1:n oma salama mykistyy ja vain ulkoinen toimii. Suora valaisu "päin pläsiä" on tietysti edelleen latteaa. Teho tuntuu riittävän hyvin. Automatiikka käyttää täyttä aukkoa ja aikaa 1/60 joten vallitsevan valokin on mukana kuvassa kohtuullisen hyvin. Vaikuttaa siltä, että joissakin tilanteissa kuva saattaa ylivalottua. Myöhemmät kokemukset ovat osoittaneet, että kamerassa olevaa salaman valotuskorjausta kannattaa pitää hiukan alivalotuksen puolella - kuvauskohteen mukaan (vaalea kohde lähellä = enemmän alivalotusta salamaan). Epäsuorassa valaisussa tulevat ulkoisen salaman hyödyt esiin. Kuvan latteus on heti poissa ja kaikki "loistaa" mainiosti. Jopa langassa roikkuvasta pienestä koriste-esineestäkin sai "täydellisen" kuvan. Ulkoisen salaman käyttö on tehty helpoksi. Salamassa ei ole oikeastaan mitään säätöjä eli kaikki hoituu kamerassa samoilla painikkeilla ja samalla tavalla kuin kameran omaa salamaa käytettäessä. Tämä helpottaa käyttöä oleellisesti. Salama vain kiinni kameraan, virta päälle ja välähdyspään suuntaus. Tarvittaessa voi valotusta korjata käyttäen -/+ korjailuja kamerassa (erikseen peruskuvalle ja erikseen salamalle).
5.3 Salamatoimintojen laajentaminenSalamalaitteen ohjekirja ei tunne G1-kameraa. Ohje mainitsee erilaisia monisalamatoimintoja, joihin 420EX soveltuu. Luulin aiemmin, että tarvitaan välttämättä huippukallis 550EX -salama pääsalamaksi, mutta näin ei näköjään ole asian laita salaman ohjekirjan mukaan. Erillinen monisalamaohjain ST-E2 voi ohjata langattomasti useampaa 420EX-salamaa. Myös langallinen liitäntä on mahdollinen. Näitä en ole kuitenkaan kokeillut. 5.4 Painava kokonaisuusKamera on salaman kanssa vaikeahko pideltävä - salama on kooltaan isompi kuin kamera. Onneksi kamera on kuitenkin painavampi 514 g kuin salama 392 g. Kokonaisuus onkin yllättävän painava eli 906 g. Punnitsin vertailun vuoksi vanhan järjestelmäkamerani (Nikon F-801). Sen runko painaa 884 g, yleisimmin käyttämäni optiikka 24-50 mm 436 g ja SB-24 salama 476 g eli yhteensä 1.796 g ! Paino tuo järjestelmäkameraan vakautta ja niinpä olenkin kuvannut Nikonilla onnistuneesti pitkillä ajoilla käsivaraltakin - siis aikoja 1/15 ja 1/8 käyttäen - joskus jopa 1/4 s:lla on onnistunut ihan ok. En olisi kyllä arvannut kameran painavan kuvauskunnossa lähes 2 kg. G1 + 420EX vaikuttaa toimivalta kokoonpanolta. Kuvien laatu hyppäsi valtavan askeleen eteenpäin. Ulkoinen salama onkin mielestäni "pakollinen varuste" eikä digikameraa kannata ostaa ilman sellaista.
Jatka jaksoon 6 | |||||||||
Copyright (c) 2000, 2001, 2002 by Jouko Leskinen, Jyväskylä, Finland All rights reserved. All mentioned trademarks are property of their respective owners.
| |||||||||