Kokemuksia 

Digikameran hankinnasta ja käytöstä - 2

Sisällysluettelo

2. Canon G1 käytössä

2.1 Lcd-näyttö

Kameran lcd-näytön toiminta on hieman "epämääräistä". Jotenkin tuntuu, että se näyttää kaikki kuvat "hyvinä". Pc:ssä katsottaessa kuvat saattavat olla kuitenkin hieman eri näköisiä. 

Näytön katselukulma on sangen kapea. Näyttö on optimoitu näkymään parhaiten kohtisuoraan tai hiukan yläviistosta katsoen. Yläviistosta kuva näkyy liian vaaleana ja alaviistosta liian tummana tai negatiivisena. Kun näytön kääntää ympäri niin, että se näkyy kameran etupuolelle on liian tummana näkyvä suunta on yläpuolella eikä kuva välttämättä näy kunnolla.

Luultavasti valmistaja on pyrkinyt parantamaan näytön näkymistä kirkkaassa valaistuksessa, mutta toteutus olisi voinut olla parempi.

Kun näyttö käännetään ympäri kääntyy kuva oikein päin automaattisesti ohitettaessa tietty kulma. Samalla valitettavasti katoavat näytössä olevat tekniset näytöt (esim. aukko ja aika-arvo). En näe tälle tietojen poisjäämiselle mitään järkeviä perusteita.

2.2 Kuvien sävyala

Kuvien sävyala on useimmissa tapauksissa oikein hyvä ja oikea. Joissakin tilanteissa kuvien korjailua tarvitaan, mutta kyse on lähinnä hienosäädöstä. Huomattava osa kuvista on sellaisenaan täysin ok.

Kuvankäsittelyohjelman histogramminäytöllä kuvia katsottaessa vaikuttaa siltä, että valmistaja on yrittänyt välttää "tumman pään tukkoon menemistä". Tässä onkin onnistuttu varsin hyvin. 

Kuvissa tummien alueiden hyvä sävytoisto näkyy kuvan "loivuutena" tai lievänä kontrastin puutteena. Monien kameroiden vakiokuvat ovat usein liian "jyrkkiä" eikä tummissa kohdissa ole sävyjä. 

Käsittääkseni joidenkin digikameroiden pulma on tummien värien "tukkoon meno". Tämä ei ole ongelma G1:n yhteydessä.

Oheisessa mallihistogrammissa kuvan tumma osa on vasemmassa reunassa. Vasemmanpuoleisesta G1:n esimerkkikuvasta näkee, ettei "tumma pää ole tukossa". Oikeanpuoleisessa (eri kameralla ja eri tilanteessakin) otetun kuvan histogrammissa nähdään kuvan tummien osien suuri painoarvo. Kuva on huomattavilta alueilta tumma - ilmeisesti alivalottunutkin. Samalla voidaan olettaa, että tummien alueiden yksityiskohdat eivät näy kunnolla. 

Näkymä on ohjelmasta Picture Publisher 8, jonka uusin versio on 10.  Tietoa ohjelmasta löytyy myös ko. firman pohjoismaiselta saitilta.

Kun itse tutkin eri kameroiden mallikuvia kävin mm. Imaging Resource'n Comparometer (TM) sivustossa. Heidän mallikuvistaan katsoin mm. juuri tummien alueiden toistumista. Ko. saitilla on valtava määrä muutakin tietoa (englanniksi).

2.3 Ohjelmistot

Varsinainen kameran hallintaohjelmisto ZoomBrowser EX toimii mielestäni hyvin ja sillä voi hallita myös aiemmin otettuja kuvia ja niiden hakemistoja. Toiminnasta ei minulla ole mitään erityistä huomautettavaa. Joskus tosin tapahtuu jotakin sekaantumista ohjelman luomassa tietokannassa ja ohjelma kaatuu, kun kuvia yrittää poistaa. Tästä selviää luomalla uuden "albumin" tai asentamalla ohjelman uudelleen. 

ZoomBrowserissa kuvat siirtyvät kamerasta pc:lle ja esikatselu toimii. Kuvat voidaan kääntää oikeaa asentoon myös valitsemalla useita kuvia kerralla. Tiedostojen nimeämisessä ohjelma on puutteellinen. Kerralla valittujen useiden kuvien nimien muunnos ei onnistu vaan jokainen tiedosto on nimettävä erikseen. Nimien muokkauksessa onkin käytettävä ulkopuolista ohjelmaa. ZoomBrowseria on käytettävä kuvia usb-kaapelilla siirrettäessä, sillä kamerassa paikoillaan sijaitseva muistikortti ei näy PC:llä kiintolevynä.

Toinen vaihtoehto kuvien siirtoon kamerasta on kuvankäsittelyohjelma, johon kuvat saadaan twain-ajuria käyttäen.

Kolmas vaihtoehto on käyttää erillistä kortinlukijaa. Kuvat saa pc:lle nopeasti ja ilman mitään ohjelmallisia välivaiheita. Canonin ohjelmia ei ole tällöin pakko käyttää eikä niitä tarvitse olla asennettuna. 

Kameran noudattama kuvien nimeämiskäytäntö ei oikein sovi periaatteisiini, joten nimeän kaikki kuvat uudelleen. Käytän yleensä nimiä joihin on kirjoitettu aiheen nimi muutamalla merkillä ilmaistuna,  kuvauspäivämäärä ja kuvan koon ilmaiseva tunnus (vain, jos kuvasta on eri kokoisia versioita tallennettuna). Varmuuden vuoksi käytän välilyöntien sijalla alaviivaa ja skandit jätän pois.

Canonin ohjelmistossa on mukana valokuva-albumiohjelmisto Photo Record, josta on tulossa uusi versio v1.4. Photo Recordilla saa albumisivut teksteineen paperille helposti ja tyylikkäästi. Verrattaessa yksittäisten kuvien tulostamista kokosivujen tulostamiseen arvioisin, että paperia kuluu enemmän, mustetta saman verran, mutta aikaa säästyy valtavasti (leikkaaminen ja liimailu on hidasta).

Photo Recordin weppisivuilta voi ladata lisää sivupohjia ja kehyksiä kuville. Ohjelmalla voi käsitellä mitä tahansa kuva-aineistoa eli se ei rajoitu digikamerakuviin.

Yllä esimerkki PhotoRecordilla tehdyistä albumin sivuista. Sivuille voi valita erilaisia taustoja ja kuville saa erilaisia kehyksiä tai varjostuksia. Kuvia voi siirrellä vapaasti ja ne voi skaalata haluttuun kokoon. Albumia tallennettaessa itse kuvat säilyvät alkuperäisinä ja ne ladataan albumiin sitä avattaessa. Varsinainen albumitiedosto on kooltaan pieni (< 100 kt) eli tilaa säästyy. 

Tässä yksi näytesivu pdf-tiedostona (280 kt). Acrobat Reader tarvitaan.

2.4 Kuvien siirto takaisin kameraan

Kuvien siirto Zoom Browser EX:llä takaisin kameraan toimii hyvin. Siirsin kokeeksi kameraan erän kuvia ja näytin ne sitten tv:lla. Laatu oli varsin hyvä. 16 Mt korttiinkin olisi mahtunut vajaat 100 (kokeilussani olleita) mv-kuvia 1024 x 768 tasoisina. Koko riittää tv-katseluun sallien zoomailua kameran kauko-ohjaimen avulla.

Käyttäjä voi valita minkä tarkkuuden mukaisena kuvat tallennetaan takaisin kortille. Ohjelma skaalaa eri kokoiset alkuperäiset ennen siirtoa. Hyvin mietitty toiminta.

2.5 Muistia tarvitaan

3 megapikselin kuvakoko tekee tiedostoista suurikokoisia. Tilasin kameran mukana 64 Mt muistikortin, mutta sain sen vasta myöhemmin. Aluksi piti käyttää 16 Mt korttia, johon mahtuu vain 8 - 11 kuvaa tarkalla laadulla kuvattaessa. Se on aivan liian vähän. Suurempaa kompressiota käyttäen kuvia mahtuu enemmän.

Minä aliarvioin kameraa ostaessani kuvien koon ja muistin tarpeen. Mielestäni kamera kannattaa ostaa isolla muistikortilla tai IBM Microdrive'lla varustettuna. Hankin 340 Mt Microdriven, joka oli ostohetkellä vielä melkoisen hintava. Isompi 1 Gt versio olisi ollut käytännöllisempi, mutta se oli hinnaltaan budjettiini liian kallis.

Onneksi muistikorttien hinnat ovat jatkuvasti laskeneet. Uudemmissa 4 ja 5 megapikselin kameroissa muistikorttien pitää olla vieläkin suurempia.

2.6 Akku ja objektiivilisäkkeet

Akun latautuminen täyteen vaikutti hitaalta, mutta kestoaika onkin sitten erittäin hyvä. Lisäakun hankintaa kannattaa miettiä - onko sille tarvetta. Itse ostin lisäakun kesällä 2001 jäätyäni pulaan sähköttömässä paikassa, jossa piti kuvata arkistoon satoja kuvia. En olisi tarvinnut lisäakkua, jos minulla olisi ollut autolaturi. Sitä en hankkinut, kun sen hinta tuntui kohtuuttomalta.

Yksi akku on useimmiten riittänyt hyvin. Jos kuitenkin ollaan vähänkin pidempään latausmahdollisuuksien ulottumattomissa tulee toinen akku tarpeelliseksi. Pitkä kuvausretki kovalla pakkasella onnistuu varmemmin, jos mukana on vara-akku.

Laajakulmalisäkkeen tarpeellisuutta pohdiskelin jonkin aikaa, kunnes päädyin sen hankintaan. "34 mm" perusoptiikan laajakulmaisuus on vähäinen, mikä hankaloittaa erityisesti sisäkuvauksia. Laajakulmalisäkkeen käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Olen kuvannut laajakulmaa vaativat kohteet useimmiten kahtena tai useampana vierekkäisenä pystykuvana, jotka olen yhdistänyt Canonin Photo Stich -ohjelmassa tai vaativissa tapauksissa Picture Publisherissa.

Objektiivilisäkkeet ovat kiinteäpolttovälisiä eli niiden yhteydessä ei voi zoomata (käyttöohje s. 110, alimmaiset huomautukset). 1,5x telelisäke on tätä taustaa ajatellen aika vaatimaton - ruuvaa kiinni ja sinulla on kiinteäpolttovälinen kamera, jossa 150 mm tele. Laajakulma tuntuu tarpeellisemmalta.

2.7 Optinen etsin

Optista etsintä en ole juurikaan käyttänyt. Silmälaseja käyttävänä en oikein näe etsimestä hyvin ja etsimestä puuttuu kaikki informaatio (vrt. esim. järjestelmäkamera, jossa näytössä on tietoa). Optinen etsin onkin jonkinlainen kirkkaassa auringonpaisteessa kuvattaessa tarvittava hätävara.

Casion pelkällä lcd-näytöllä pärjäsi yllättävän hyvin. Vain joskus harvoin aurinko paistoi suoraan näyttöön eikä näytöstä silloin nähnyt juuri mitään. Otin kuitenkin kuvan ja käännyin varjoisempaan kohtaan katsomaan miten kuva onnistui. Optisen etsimen puute oli lopulta kovin pieni ongelma.

Canonissa olen käyttänyt lcd-näyttöä etsimenä ainakin 99,9 %:ssa kuvaustilanteista. Kamera ilman optista etsintä olisi toiminut aivan yhtä hyvin. Lcd-etsimen käännettävyys on kuitenkin mielestäni välttämätön ominaisuus.

 

Jatka jaksoon 3

Av-järjestelmien suunnittelu ja hankintojen konsultointi Av-Sectorilta. 

Copyright (c) 2000, 2001, 2002 by Jouko Leskinen, Jyväskylä, Finland
Kaikki oikeudet pidätetään. Mainitut tavaramerkit kuuluvat niiden omistajille. Esitetyt tiedot ja kommentit ovat kirjoittajan yksityisiä näkemyksiä ja mielipiteitä. Kirjoittaja ja sivuston ylläpitäjä eivät ole vastuussa niistä välittömistä tai välillisistä seuraamuksista, joihin tässä esitetyt tiedot mahdollisesti johtavat. Lukijan on käytettävä kaikissa ratkaisuissaan omaa harkintakykyään ja noudatettava laitevalmistajien, viranomaisten ym. suosituksia, ohjeita ja määräyksiä.

All rights reserved. All mentioned trademarks are property of their respective owners.